Kilpailukyky ja globalisaatio

Oppimistavoitteet:

• tunnet globalisaation ympärillä olevan keskustelun
• osaat selittää, miksi ja miten yritykset globalisoituvat
• ymmärrät, että globalisaatiolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yksilöön, organisaatioon, yhteiskuntaan ja kansakuntiin

http://media.mediapolitics.net/2014/12/mediapolitics-media-globalization-3.jpg

Globalisaatiolla tarkoitetaan kansainvälistymistä eli kehittymistä kohti täydellistä integraatiota erilaisilla elämän osa-alueilla. Globalisaation tasoja voivat olla esimerkiksi talous, kulttuuri, hallinto, politiikka, kauppatavarat, informaatio ja ihmiset. Informaatio kulkee nykyisin hyvin nopeasti mantereelta toiselle ja voimme halutessamme reaaliajassa seurata maailman tapahtumia. Matkustaminen onnistuu helposti, nopeasti ja suhteellisen edullisesti esim. lentokoneella, laivalla tai vaikka omalla autolla maasta toiseen. Liiketoiminta toimii puolestaan ilman kansallisia rajoja ja tavarat kulkevat ympäri maailman yötä päivää. Apteekkien arjessa globalisaatio ilmenee nykyisin lääkkeiden erittäin hyvänä saatavuutena, minkä mahdollistaa hyvin toimivat kuljetusketjut lääketehtailta eri puolilta maailmaa Suomen lääketukkuyritysten kautta jokaiseen Suomen apteekkiin. Käytännössä tämä ilmenee apteekin asiakkaalle siten, että lääkevarastosta puuttuva lääkevalmiste on pääsääntöisesti haettavissa apteekista seuraavana päivänä.

Yritykset globalisoituvat monista eri syistä johtuen. Omistajuuteen liittyvät edut mahdollistavat saman tuotteen tuotannon jo käytössä olevilla menetelmillä ympäri maapallon. Tällöin jo tehdyillä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneilla saadaan paljon suuremmat tuotot aikaan, perustamalla tehtaita uusille markkina-alueille. Haasteina tähän liittyvät mahdollisesti vieras kieli kohdealueella, erilainen poliittinen ympäristö sekä jo olemassa oleva kilpailu. Sijaintia koskevat edut voivat osaltaan ohjata myös yritysten globalisoitumista. Tällaisia etuja ovat mm. alhaiset työntekijöiden palkat, valtion myöntämät tuet, verohelpotukset, uudet vähän kilpaillut markkina-alueet, hyvä ja edullinen raaka-aineiden saatavuus (cost of resources) tai paikallisesti hyvin koulutettu väestö, mikä mahdollistaa uudet innovaatiot. Kansainvälistymiseen liittyvät edut ilmenevät puolestaan esimerkiksi toimilupien (franchise) ja lisenssien muodossa. Tällöin alkuperäinen yritys voi välttää erilaisia riskejä, kuten puutteellista johtamista toisessa maassa tai kilpailun tuomia riskejä, omassa toiminnassaan.

Globalisoituminen voi olla yrityksille myös hyödyllistä tuotannon määrän kasvuna. Economies of scale -termillä ymmärretään tuotannon määrän kasvun vaikutusta tuotteen alentuneeseen hintaan. Tuotteen hintaa voidaan siis laskea esimerkiksi tilaamalla raaka-aineita edullisempaan hintaan suurina määrinä sekä investoimalla tuotannollisesti tehokkaampiin valmistuslinjastoihin. Economies of scope tarkoittaa taas laajan markkinoinnin ja jakelun vaikutusta tuotteen hintaan laskevasti. Tämä näkyy esimerkiksi lääketukkujen hankkiessa suuria eriä eri lääkevalmisteita ja muita tuotteita ympäri maailman ja välittämällä keskitetysti näitä tuotteita edelleen apteekkeihin.

Yritykset globalisoituvat monilla eri tavoilla riippuen markkinoiden luonteesta. Erilaistumattomat markkinat johtavat keskitettyihin globaaleihin yrityksiin, jotka toimivat ympäri maailman tytäryhtiöiden avulla (esim. Microsoft). Hyvin erilaistuneet markkinat alueittain voivat aikaan saada itsenäisiä monikansallisia yrityksiä, joiden täytyy tuntea paikalliset markkinat sekä osata reagoida oikein paikallisiin muutoksiin (esim. autojen valmistajat). Kansainväliset yritykset toimivat puolestaan markkinoimalla tuotteitaan maailmanlaajuisesti, mutta toimivat pääasiassa vain pääkonttorillaan tai -tehtaallaan. Täysin globaalisti toimivia yrityksiä ”tytäryhtiöiden verkostoja” kutsutaan ylikansallisiksi yrityksiksi. Tällaisia yrityksiä on vaikea rajata, ne ovat vähemmän hierarkkisia ja tieto kulkee yrityksen sisällä moniulotteisesti. Ylikansalliseksi yritykseksi voidaan ajatella esimerkiksi Googlea. Yritykset voivat myös globalisoitua strategisten allianssien myötä. Tällöin yritykset sopivat keskinäisestä toiminnastaan ja tekevät myös yhteistyötä keskenään. Fuusiossa puolestaan kaksi eri yritystä sulautuvat yhteen muodostaen suuremman uuden yhtenäisen yrityksen. Yritysostossa taas yleensä suurempi yritys ostaa pienemmän ja yrityksen nimi säilyy samana.

Globalisaatiolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yksilöihin, ympäristöön, kulttuureihin, organisaatioihin, valtioihin sekä yhteiskuntiin. Globalisaation myötä monikansalliset yritykset voivat markkinoiden ja kovan kilpailun kustannuksella käyttää hyväksi kehitysmaiden halpaa työvoimaa ja resursseja. Ympäristöä ei tällöin oteta välttämättä riittävästi huomioon puutteellisen lainsäädännön vuoksi. Luonnonvaroja käytetään holtittomasti, energian tuotannossa suositaan ”halpoja” ja helposti käytettäviä uusiutumattomia energianlähteitä, eliölajeja kuolee sukupuuttoon sekä taudit leviävät tehokkaasti ympäri maailman. Työolosuhteet voivat olla hyvin puutteelliset ja lapsityövoiman käyttö arkipäivää. Kouluttamaton ja vähävarainen kansanosa voi näin kärsiä globaalista liiketoiminnasta. Kirjassa ilmeni termi ”necrocapitalism”, jolla ymmärretään juuri sosiaalisen ja kapitalistisen vallan aikaan saamaa riistoa ja köyhyyttä kohdemaassa. Esimerkkeinä tällaisesta vaikutuksesta ovat 1800-luvun kolonialismi ja imperialismi.

Globalisaation hyvinä puolina voidaan nähdä nykyisin työpaikkojen syntyminen. Globalisaatio voi myös olla edistävä asia kehitysmaiden tilanteen parantamisessa, kun suuret yritykset siirtävät tuotantoaan edullisen työvoiman maihin. Ihmisillä on mahdollisuus liikkua maasta toiseen hyvin nopeasti ja kulttuurit sekoittuvat helposti keskenään. Globalisaatiosta suurimpina hyötyjinä voidaan ajatella olevan länsimaiset hyvin koulutetut ja kielitaitoiset ihmiset. Toisaalta elintaso on noussut ja ihmisoikeudet parantuneet useissa kehitysmaissa kansainvälisten säädösten ja yritysten ansiosta. Lisäksi tiedon saanti ympäri maailmaa on yhä useamman ihmisen ulottuvilla.

Globalisaation lisäksi luennoilla muutosjohtamisesta kertoi Hydroline Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laakkonen. Muutosjohtamisessa on ensimmäisenä tärkeää kartoittaa nykyinen tilanne sekä mitä halutaan kehittää ja mitä tapahtuu tällä hetkellä kilpailijoiden toimesta. Seuraavaksi on selvitettävä yrityksen arvot, markkina mahdollisuudet sekä tulevaisuuden visio. Lisäksi tarvitaan selvät tavoitteet, strategia ja indikaattorit yrityksen toimintaa varten. Jotta yrityksessä saataisiin muutos toteutumaan, on työntekijät perehdytettävä hyvin ymmärtämään uusi visio ja strategia. Henkilökuntaa on myös koulutettava säännöllisesti. Viimeisenä askeleena muutosjohtamisessa toistuu jatkuva toiminnan kehittäminen, sisäinen viestintä ja markkinointi. Mikko korostikin luentojen lopuksi tavoitteiden tärkeyttä, muutoksen välttämättömyyttä, sillä maailma muuttuu jatkuvasti sekä johtajana töihin ryhtymistä ja esimerkkinä työntekijöille toimimista.

MK