Oppimistavoitteet:
- ymmärrät ´johtaminen´ ja ´organisointi´ käsitteiden merkityksen
- osaat selittää miksi identiteetti ja rationaalisuus ovat keskeisiä käsitteitä
- osaat kuvata varhaisten johtamisteorioiden päälähestymistavat ja tiedät niiden merkityksen johtamisajattelulle
- ymmärrät johtamistyön haasteellisuuden ja johtamisopintojen merkityksen
- ymmärrät, että johtaminen on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kohdistuu muutospaineita liiketoiminnan uudistamisen näkökulmasta
Miksi opiskella johtamista? Tätä pohtiessa mieleen tulee väistämättä lisää kysymyksiä, kuten mitä tarkoittaa johtaminen ja voiko sitä ylipäätänsä opiskella? On syytä palata johtamisen määritelmiin. Mary Parker Follettin (1868-1933) kiteytys johtamisesta “the art of getting things done through people” pätee mielestäni tänäkin päivänä kaikessa yksinkertaisuu- dessaan melko hyvin, mutta toisaalta johtaminen on varmasti muutakin kuin vain asioiden aikaansaamista ihmisten avulla.
Eräs kenraali muinaisesta Kiinasta kirjoitti strategisesta johtamisesta: “Yleensä monien johtaminen on sama kuin harvojen johtaminen. On kyse organisaatiosta” (Sodankäynnin Taito, Sun Tzu, 500-300 eaa). Luennolla organisaatio määriteltiin jonkun systeemin rakenteeksi, jolla on tarkoitus ja tavoite, ja se on johtamisen tärkein väline. Organisaation tunnusmerkkejä ovat hierarkia, toimijoiden roolit ja säännöt. Johtaminen ja organisaatio liittyvät siis tiiviisti toisiinsa. Tästä pääsemmekin oppikirjaamme Managing & Organizations (Clegg ym. 2011) jossa johtamista on kuvattu näin: “Managing is an exercise that strives to create rationality in order to make common sense in organizations.” Clegg ym. 2008.
Voiko johtamista opiskella? Vastausta etsiessä kannattaa tutustua johtamisteorioiden päälähestymistapoihin. Johtamisoppeja on monenlaisia, eikä mitään kaiken kattavaa teoriaa tai yksiselitteistä vastausta oikeaan tai parhaimpaan johtamistapaan ole. Suurmiesteoria on pyrkinyt luettelemaan suurmiesten ja naisten luonteenpiirteitä ja persoonallisuuksia selittävinä tekijöinä, mutta mikään ei tue sitä, että johtajaksi synnytään. Mielestäni johtajaksi kasvetaan ja jokaisen on etsittävä itselleen ja oman johtamiseen parhaiten sopivat johtamistavat ja sovellettava niitä. Johtaminen ja toimintaympäristö on myös jatkuvassa muutoksessa joten itsensä ja omien taitojen kehittäminen on jatkuva prosessi. Näiden syiden takia johtamista voi ja pitääkin opiskella.
Varhaisten johtamistapojen päälähestymistavat
Tieteellinen liikkeenjohto
Tieteellinen liikkeenjohto perustuu Frederick Winslow Taylorin (1856-1915) kirjoittamaan teokseen “The Principles of Scientific Management” (1911). Ominaista ovat muun muassa suoritusten standardien käyttö työssä, suorituspalkkaus, työntekijöiden tieteellinen valinta, kouluttaminen ja työnteon seuraamiseen pohjautuva kehittäminen. Esimerkiksi fordismi perustuu osittain tieteelliseen liikkeenjohtoon. Ford muistetaan ehkä parhaiten siitä, että hän otti ensimmäisenä käyttöön liukuhihnat teollisessa tuotannossa. Suunnitteluosastot ja työajan tehokas käyttö, esimerkiksi aikaa säästävien työvälineiden avulla, olivat myös Fordin käyttämiä keinoja. Tutkimuksen avulla työskentelyä voidaan tehostaa, mikä muistuttaa tieteellisen liikkeenjohdon ajatusta kokemuksen painottamisesta vanhojen käytäntöjen sijaan.
Hallinnollinen koulukunta
Henry Fayol (1841-1925) kehitti omia johtamisoppejaan samoihin aikoihin Taylorin kanssa. Fayol esitti hallinnollista johtamista yrityksen menestymisen perustana ja erotti johtamistaidot teknisistä taidoista. Hänen johtamisperiaatteensa painottivat muun muassa työvoiman erikoistumista, kuria sekä ryhmien tavoitteiden ja käskyjen yhtenäisyyttä.
Ihmissuhdekoulukunta
Ihmissuhdekoulukunta on epäyhtenäinen. Se on kiinnostunut työntekijöiden sosiaalisista tarpeista ja henkilökohtaisesta motivaatiosta. Nykyinen henkilöstöjohtaminen on saanut paljon vaikutteita ihmissuhdekoulukunnalta. Elton Mayo (1880-1949) päätteli Hawthrone-projektissaan että työolot, kuten esimiehiltä saatu huomio, ihmissuhteet ja sosiaaliset ryhmät, paransivat tuottavuutta kaikista eniten. Mary Parker Follet (1868-1933) taas tutki organisaatioita ja organisaatiokäyttäytymistä. Hän oli sitä mieltä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhtä tärkeää kuin tuottavuus, ja että johtajan valta on erotettava hierarkiasta. Valta perustuu Folletin mukaan oikeuteen käyttää sitä eli se perustuu legimoituun auktoriteettiin.
KR
Luennoilla puhuttiin myös, että johtamiseen liittyy tärkeänä käsitteenä tulkitseminen (sensemaking), jolla tarkoitetaan tiedon vastaanottajan tekemien tulkintojen ja varsinaisen tekemisen tai asian totuttamisen välistä suhdetta. Työntekijät omaksuvat kukin omalla tavallaan saadut työtehtävät ja ohjeistukset johdolta, jolloin varsinainen työn toteutus voi olla muuta kuin organisaation johto on tarkoittanut. Tulkitsemista tekee samalla tavoin myös johtajat päättäessään asioista saamansa tiedon ja kokemuksen pohjalta. Organisaation toiminta paranee, kun ihmiset tuntevat toisensa hyvin yhteisössään. Johtamisen yhtenä tärkeänä tavoitteena voidaan ajatella olevan se, että organisaatio tulkitsee asioita samalla tavalla. Tällöin työskentely yhteisiä tavoitteita kohti on paljon helpompaa, kun johtajat ja alaiset ymmärtävät toisiaan sekä tulkitsevat asioita samalla tavalla.
VastaaPoistaMK
Myös omasta mielestäni johtamista voi ja kannattaa opiskella, mutta mitään ulkoa opittua ja yksiselitteistä kaavaa hyvään johtamiseen ei ole. Johtamisteorioilla voidaan luoda ymmärrystä ilmiöistä, ja saada uusia näkökulmia omaan toimintaan ja ajatteluun sekä organisaation kehittämiseen. Kun johtamista ilmiönä osaa tarkastella laaja-alaisesti, voi sen valjastaa työvälineekseen käytännön elämään ja menestyä paremmin kuin kantapään kautta ilman asiaan perehtymistä oppimalla.
VastaaPoistaIV