Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

http://crunchmodo.com/wp-content/uploads/2013/08/leadership-leaders-quotes.jpg

Oppimistavoitteet:

•    Osaat havainnollistaa, miten psykologia liittyy organisaatiokäyttäytymiseen
•    Osaat kuvailla erilaisia persoonallisuusteorioita
•    Osaat selittää, mitä positiivinen psykologia on ja miten se vaikuttaa
•    Osaat kuvailla ja määritellä tiimit ja ryhmä
•    Osaat tunnistaa ja ratkaista tiimityöskentelyn yleisiä ongelmia
•    Osaat kuvailla ja välttää myrkyllisiä tunteita organisaatiossa

Organisaatio määritellään Wikipedian mukaan jonkin systeemin rakenteeksi. Systeemi voi olla hyvinkin pieni kuten perhe tai kerho. Systeemi voi olla kooltaan myös erittäin suuri kansainvälisenä yrityksenä tai valtiona. Olennaista on se, miten systeemin sisäinen rakenne on muotoutunut ja miten se toimii. Apteekeissa organisaation muodostavat apteekkari, proviisorit, farmaseutit, farmanomit, lääketyöntekijät, tekninen henkilöstö ja muut mahdolliset ammattiryhmät kuten kosmetologit. Organisaatiossa toimii monesti tiimejä ja/tai ryhmiä. Molemmissa on vähintään kaksi jäsentä, mutta tiimi työskentelee yhtenäisemmin ja jäsenillä on enemmän henkilökohtaista vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia tiimin työskentelyyn. Tiimi voi itsenäisemmin muuttaa työnsä tavoitteita ja luo itse sisäiset pelisäännöt toiminnalleen. Timien palavereissa pyritään keskustelevaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Sisäisen rakenteen ohella organisaatioilla on myös sidosryhmiä, jotka mahdollistavat organisaation toiminnan ja vuorovaikuttavat sen kanssa. Apteekin ulkopuolisia sidosryhmiä ovat ainakin asiakkaat, lääketukkukaupat, Fimea ja muut viranomaiset sekä terveydenhuollon palvelupisteet (mm. terveyskeskukset ja sairaalat). Muita sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi hoitokodit, kotipalvelu ja yliopisto (esim. opiskelijoiden apteekkiharjoittelujaksot).

Organisaation sisäistä toimintaa voidaan kuvailla organisaatiokäyttäytymisellä. Se koostuu yksilöiden, ryhmien ja koko organisaation omista käytännöistä ja toimintatavoista. Nämä ovat muotoutuneet ulkopuolisten tahojen ja organisaation omien sääntöjen sekä yksilöiden vaikutteiden pohjalta. Apteekkien omaa toimintaa sääntelevät mm. erilaiset lait ja määräykset, Fimean ohjeet ja määräykset, yleinen ammattietiikka sekä yrityksen sisäiset säännöt. Lisäksi apteekin käytäntöihin vaikuttavat yksilöiden omat toimintatavat, jotka ovat voineet levitä yleisiksi toimintatavoiksi. Organisaatiokäyttäytymiseen vaikuttaa myös tiedostamaton sanaton viestintä ja kehon kieli sekä ihmisten omat että ammattiryhmän yleiset arvot. Apteekkialan yleisinä arvoina voidaan nähdä mm. totuus, hyvyys, rehellisyys, vastuullisuus ja kriittinen suhtautuminen esitettyyn terveys- ja lääketietoon.

Organisaation toimintaa voidaan havainnoida subjektiivisesti sekä objektiivisesti. Subjektiivisessa havainnoinnissa (perception) korostuvat aistit, tuntemukset sekä opitut toiminta- ja ajatusmallit eli skeemat. Skeemoja ovat mm. erilaiset tilannekohtaiset käyttäytymismallit, olettamukset ammattiryhmistä ja opitut taidot/asiat. Objektiivisessa havainnoinnissa (observation) tärkeää on keskittyä asioiden ja tilanteiden tarkkailuun. Havainnointi on tällöin tieteellisempää ja riippumattomampaa. Apteekeissa tämä voi käytännön tasolla ilmetä Fimean suorittaman apteekkitarkastuksen yhteydessä, jolloin tarkkaillaan henkilökunnan toimintaa käytännön tilanteissa. Objektiivinen havainnointi on myös tärkeää proviisorin ja apteekkarin arjen johtamistyössä apteekin toimintatapojen kehittämisessä ja uusien parempien käytäntöjen luomisessa.

Koska organisaatioiden toiminta perustuu sen rakenteeseen eli pohjimmiltaan ihmisiin, on ihmisten persoonallisuudella suuri merkitys organisaatiossa. Persoonallisuus vaikuttaa ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen sekä muokkautuu elämän aikana vuorovaikutuksen myötä ihmisten ja ympäristön kanssa. Persoonallisuutta pyrkivät selvittämään monet erilaiset persoonallisuusteoriat. Piirreteoriat luokittelevat persoonallisuutta luonteenpiirteiden avulla ja jakavat ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Piirreteorioista käytetyin on ns. ”Big Five” eli viittä persoonallisuutta kuvaavaa ulottuvuutta (ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, emotionaalinen tasapainoisuus ja älyllisyys) luokitteleva ja yhdistelevä teoria. Sosiokognitiivinen teoria korostaa puolestaan ympäristön ja ihmisen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä minäpystyvyysuskomuksia, joilla henkilö selittää syitä tapahtuneille asioille. Vahvan minäpystyvyysuskomuksen omaava henkilö antaa sisäisiä eli itsestään lähteviä syitä tapahtumille eikä lähde selittelemään asioita ulkopuolisilla syillä. Apteekin asiakaspalvelussa tämä voi ilmetä hankalaa asiakaspalvelutilannetta pohdittaessa, että onko vika asiakkaassa vai enkö itse osaa hallita tilannetta tarpeeksi hyvin ja ammattitaitoisesti. Psykoanalyyttiset teoriat puolestaan selittävät persoonallisuutta tiedostamattoman ja tiedostetun toiminnan avulla. Humanistinen teoria korostaa taas itsensä toteuttamista, yksilöllisyyttä ja persoonallisuuden kehittymistä myöskin ympäristön vuorovaikutuksessa.

Ihmisiä johdettaessa, johdetaan myös persoonia. Positiivinen psykologia osana hyvää johtamista pyrkii selvittämään ja edistämään mm. ihmisten vahvuuksia, positiivisia tunteita, hyvinvointia ja hyviä luonteenpiirteitä. Tämä edellyttää johtajalta hyvää tunneälyä, itsensä tuntemista, suvaitsevaisuutta, ymmärtämistä ja myrkyllisten tunteiden ja asenteiden välttämistä johtamisessa. Myrkylliset tunteet ja asenteet organisaatiossa eivät edistä toimintaa ja alentavat ihmisten hyvinvointia yrityksessä. Tällaisia ovat mm. johtajan oma taitamattomuus, johtaminen pelon ilmapiirillä, johdon luotettavuuden ja sosiaalisen älykkyyden puute, pakottaminen eettisesti väärään toimintaan sekä vapaa-ajan riistäminen työn kustannuksella. Tärkeää on myös muistaa, ettei johtamisessa voida välttämättä täysin säästyä näiltä vaikutuksilta, sillä vaikeitakin ratkaisuja on tarvittaessa pystyttävä tekemään. Olennaista on henkilökunnan kuunteleminen ja johtamistyöhön mukaan ottaminen.

MK